Ame tšeereha butti themmesko falliboske koon dena amenge daala butti, bi douva hin biofti kaana amengo tšeeribi hin reetes tšerto oppenbaarime komujenge. Dooleske, ame tšeereha butti maĥkar ameen sar kommosko-stedos aro hajibiako ta varresko angouviabiake rigie naalune merkneha buttikiirengo rigia, rigiako fallibiengo komiteonge ta tšetano thaanenge, rigiago fallibongiirenge ta džintakiire stakkenge aro lengo butti.

Latšo sastiba hin koni fuortuno saaka butvare komujenge. Kajo langhto tiija hin komujengo sastiba aulo fendideske aro Sveittiko them. Maĥkurno dživibosko tiija langhtila ta vaure sastibiako faalibosko rigie džala aro tšihkide ring niina. Are saarune saakengo dikkibiatta, amengo sastibiako aaĥĥibi hin kaan tšihkide, bi froolaagiba maĥkar dola gruppi koonen hin narvale elle vaures koonen hin koni tšihkide sastibiako aaĥĥibi naa na džala teele bi doola froojib barjila.

Dooleske koni fuortuno amenge hin, te tšuuves hilo folkesko sastibiako saaki sar prioriteettos ta tšuuves nikki stannibi, jakkes te saare themmesko folki lenas itĥlaagime latšo sastibosko ĥleetiba.

Daala hin parvare doola folkengo sastibiako puĥĥipienna koonensa ame tšeereha butti

  • Čerko piiben, narkotiki, dopingos (drambi), thyöli ta del peleĥĥi louvenna
    Iek fuortuno saaka amenge hin te kutjaves thyölengo ĥatsiba ta teelaves doola skaadi so aavela čerko piibenesko piinibosta. Ame tšeereha niina butti prissi narkotiako- ta dopingos (drambenna) aro phirro tšetano thaan ta teeljuves bangalo peleĥĥengo diiniba.
  • Psykiako (ĥeeresko/sielosko/onnosko dukhibi) ta apre barjiba
    Ame tšeereha fankibosko butti aro psykiako (ĥeeresko/sielosko/onnosko dukhibi) bisastibi ta kokaro merdiinibos maĥkar hilo themmesko folki, ta tšuuvaha froolaagime fokus aro kenten ta terne komujen. Ame tšeeraha nii butti te čatčaves itĥlaagime horttibi ta vojiba doolenge koonengo kammimosko ta ĥleĥtakiiribosko identtiteetos hin vauro.
  • Kamimosko (sexuaalo) sastiba
    Ame stellaveha iekes ta tšeereha fankibiako följibosko butti aro HIV ta vaure ĥleĥtavitikes smittuvitika nasvaalibi/dukhibi.
  • Fyskikaalno trystalo thaan
    Amengo butti hin niin te dikkes paalal, tšuuves stannibi ta tšeeres butti prissi sastibiako faarlibi aro trystalo thaan.
  • Smittubosko siila ta smittuvitika nasvaalibi
    Ame aaĥĥaha tilsvaarime themmesko folkengo siilibosta prissi smittuvitika nasvaalibi (dukhibi) ta ame följaveha hilo tiija smittuvitika nasvaalibiengo/dukhibiengo barjiba aro themmuno ta aro internationaalo ĥleetiba. Ame tšeereha analysaatiosko butti aro amengo laboratoori ta ame aaĥĥaha fäärdi te tšeeres infektikaane nasvaalibiengo/dukhibiengo sikibiengo rootibi trystal hilo varresko tiija.
  • Vaksinaattiako butti (drambesko stingosko diiniba prissi nasvaaliba)
    Ame daha alsiba/rekommendaatios themmesko fallibieske dotta save vaksinaatie (drambesko stingengo diiniba prissi nasvaaliba) hin hyövime aro themmuno vaksinaatiengo programmos. Douva hin fuortuno te dikkes paalal dooleske te hin hyövime džaanel kaana doola hyövyla paruves.
  • Anibiotikiengo prissiba (resistenttos)
    Bakterie koonen hin barjide penge prissimosko džoor, elle resistenttos, prissi antibiotika hin aune koni baaride probleemos. Ame tšuuvaha tšetanes dauva džaaniba ta daha auri douva sastibiako huusholliboske ta oppenpaarime sektoriske dotta so hin voijime te tšeeres te teeljaves dauva hoodiba. Douva hin nii fuortuno saaka te tšeeres stannibosko butti jakkes, te vaure dukate/nasvale komuja aro dukatengo huusako faaliba naa na aavena smittime.

Stöt faktikaane saaki Folkengo sastibosko tšenstibiatta

  • Folkengo sastibosko tšenstiba sas phirado 1. Ĥielesko tšoon 2014.
  • Dauva butti hin tšerto aro Solna ta aro Östersund.
  • Amen hin 500 buttikiire.
  • Tšenstiba tšeerela butti Sosiaaluno saakengo ministerioske.

Sankibosko liiniba

Privaatto komujengo hin sikade te lel sankiba aro 1177 numros te lel, sikjiba ta jelpiba tukke aro Faalibosko-liineatta elle vaures tuut hin vojiba te puĥĥes daalenna aro neeruno faalibosko-sentraleatta, infektikaano-klinikiatta elle vaksinaatiosko prissiliibeatta te lel tukke sastibiako tenkiba.

  • Bahibosko numros
    010-205 20 00
  • E-postos
    info@folkhalsomyndigheten.se
  • Postosko adressos
    Folkhälsomyndigheten, 171 82 Solna
    Folkhälsomyndigheten, Box 505, 831 26 Östersund
  • Staavibosko adressos
    Nobels väg 18, Solna
    Forskarens väg 3, Östersund